sunnuntai 2. syyskuuta 2012

syyskuun toinen

päivä,jona krassit äityivät kukkimaan,

päivä, 

jona

äitini kuoli.

3 kommenttia:

  1. Osanottoni , koita jaksaa kuitenkin,,, elämä jatkuu osaltasi ,,,

    VastaaPoista
  2. Taivissisko, otan osaa. Otan osaa.

    - täällä lehdet vielä vihreänä
    ylhäällä sininen taivas
    ja aika
    joka on hetkeksi pysähtynyt
    taas kohta jatkuakseen -
    Elämä.

    VastaaPoista
  3. kiitos rakkaat ystävät.
    luopumista on ollut jo pitkään...
    mutta aika on hetkeksi pysähtynyt - eilenkö se oli...
    äidin lähtö oli niin ihanan levollinen, tuskaton, peloton nukahtaminen ja kaikki sen jälkeen on sujunut niin hyvin -että vain hetkittäinen suunnaton väsymys kertoo, että jotain erityistä on tapahtunut.
    tänään on äidin 93. syntymäpäivä - ja hänen 18. syntymäpäivänään,vuonna 1937, kuoli hänen isänsä.

    VastaaPoista