äiti siunattiin lauantaina.
minun pitää mennä koirulaan viikoksi.
en haluaisi lähteä kun siellä on vaikea olla.
haluaisin lähteä jonnekin pois.
muualle, kauas.
pois tästä.
kotona aukoo nuppujaan clivia, viiskymppinen kasvi jonka kummityär toi vuosia sitten ja joka nyt ensi kerran kukkii, minulla.
keväällä neljä kukkaa avannut valkoinen orkidea alkoi lauantaina tiputtaa kukkiaan.
äidin kuolinpäivänä oli takapihan krassit täynnä keltaisia, punaisia, oransseja kukkia.
sain lilliltä orkidean, valkoisissa kukissa tummanpunainen keskusta.
tapaan keskiviikkona lillin kylän kahvilassa. tulen vaikka taksilla.
kerään viimeiset tuoksuherneen kukat ja nuput mukaan nallelaan.
kerään kamat,koneen, kirjoitusvälineet ja kalenterin ja vaatteita ja soitan taksin ja menen.
jääkaapista pitää muistaa ottaa ruuat mukaan.
hautajaisissa oli ihanaa lohisoppaa ja täytekakkukahvit.
minun pitää saada syömiseni kuntoon enkä minä jaksaisi.
itkettää vain.
väsyttää niin.
vaikkei enää tarvi ravata sairaalassa-
tai juuri siksi.
Pitää muistaa levätä ja kännystä äänet vex silloin ,,,
VastaaPoistahvyä muistutus - se toimii vaikka sitä ei itse aina muista...
Poistaeilisilta ja tää aamu jo parempi.
----
heh, piti kirjautua sisään, kun en osannut todistaa etten ole robotti! täytyy muuttaa asetuksia, ei noista kuvioista kukaan saa selvää!
Rakas Taivis, Sinulla on nyt väsy kaiken jälkeen ja eräänlainen tyhjyyskin(?) kun ei enää tarvitse äitikullasta huolehtia, eikä häntä valvoa. Sen jälkeen tuleekin mahdoton uupumus, mutta pienin askelin ja aina kun voit niin levähtelet ja muista syödä ja huolehtia itsestäsi...kukkasikin puhkesi kukkaan kuin kunnioittaen äitisi muistoa. Ihmeellinen kiva juttu.
VastaaPoista